Puuseppäkoulua on jäljellä yhden pinnankäsittelynäytön verran. Käytännössä tehtävänannolla tarkoitetaan ruiskulla maalattua tai lakattua pintaa huonekalussa. Ruiskumaalaus vaatii melko järeän välinearsenaalin, joten mahdollisuudet toteuttaa kyseinen työ on jossain määrin rajoitettua.

Minulla on jokapäiväisessä käytössä pieni ja sievä kampauspöytä, jonka valmistumisvuosi sijoittunee jonnekin 1900-luvun alkupuolen vuosikymmenille. Päätin uudistaa pöydän uudella, valkoisella maalipinnalla. Pöytää oli jossakin vaiheessa ehostettu harmaalla kiiltävällä maalikerroksella. Pöydän jalkoja koristaneet kaiverrukset olivat ikävä kyllä maalausoperaation yhteydessä enimmäkseen kitattu umpeen.

Poistin enimmät maalit pöydästä maalinpoistoaineella. Samalla alta paljastui erilaisia vihreän sävyjä, jotka olivat oletettavasti pöydän alkuperäiset värisävyt. Pöytää oli myös tasoiteltu vaalealla kitillä. Hioin pinnat sileäksi ja kittailin kuopat parhaani mukaan kalustekitillä. Valitettavasti vanhan kitin irroittaminen koristeurista paljastui mahdottomaksi tehtäväksi, joten jouduin hävittämään urat kokonaan näkyvistä.

maalinpoisto
Maalinpoistoaine alkaa vaikuttaa.
maalinpoiston jälkeen
Pöytä maalinpoistokäsittelyn jälkeen. Alimmat maalikerrokset saivat jäädä pohjalle.

Alkuun meinasin selvitä maalausurakasta ”kotinikkareiden” välineellä, Boschin vihreän sarjan ruiskumaalausjärjestelmällä. Melko pikaisesti huomasin, että sopivien säätöjen löytämiseen saan kulutettua helposti useita litroja maalia, eikä pinnasta tule siltikään loppujen lopuksi tarpeeksi hieno ja tasainen. Epäilemättä tällekin koneelle löytyy käyttötarkoituksensa krouvimmassa työskentelyssä ja pohjamaalien levittämisessä. Mutta viimeisteltyä pintaa ei ihan hetkessä irtoa.

Bosch rusk
Bosch PFS 3000-2
maali bosch ruiskun jäljiltä
Kuivuva maalipinta Boschin maalausaparaatin jäljiltä.

Seuraavaksi päädyin kokeilemaan spraymaali vaihtoehtoa. Muutaman illan tuherruksen jälkeen totesin, että spraymaalipurkkien kapasiteetti ei oikein riitä isojen pintojen maalaamiseen. Nyt oli siis kyseessä vain kampauspöydän kansilevy. Pinta jäi spraymaalin jäljiltä karheaksi maalisumusta. Spraymaalin maaliviuhka on myös ilmeisen kapea. Tässä vaiheessa oli pakko myöntää, että kotikonstein kaunista pintaa ei tule syntymään, jos tekniikkana on tarkoitus käyttää ruiskutusta.

Lopulta päätin ottaa lusikan kauniiseen käteeni ja varasin käyttööni oikean maalauskammion, johon osuuskuntamme jäsenillä on mahdollisuus päästä työskentelemään. Maalausoperaatio tosin viivästyi jälleen, kun löysin osuuskuntamme yhteiskäytössä olevan maaliruiskun hutaisten pestynä edellisen käyttäjän jäljiltä. Pesemättä jääneet maalit olivat saaneet rauhassa kuivua kolme kuukautta ruiskuun kiinni. Parin tunnin ähellyksen jälkeen sain ruiskun jotenkuten puhtaaksi todetakseni vain, että yksi tärkeä tiiviste puuttuu kokonaan ja sen vuoksi maalia valuu jatkuvasti ruiskun kahvaa pitkin käsille. Touhu on siis vähintäänkin sotkuista.

Maaliksi valikoitui Tikkurilan vesiohenteinen, puolihimmeä Helmi kalustemaali. Olisi tietysti ollut fiksua ensin vähän harjoitella maalaamista johonkin irtokappaleeseen, mutta ei sitä aina malta tehdä asioita järkevästi, varsinkaan kun haluaisi nopeasti eroon koko työstä ja maalia ei ole liikaa tuhlattavaksi. Parin kerroksen jälkeen olin saanut aikaiseksi kyllä jonkin verran kaunista, tasaista valkeaa pintaakin, mutta ikävä kyllä sivusarjoihin oli livahtanut ylettömät määrät maalia, joka lähti valumaan kuin jäätelö auringonpaisteessa. Kuivattelun jälkeen sain hiottua valumat enimmäkseen pois ja viimeinen kerros olikin jo aika onnistunut. Paitsi kansilevyn etureuna, jossa oli kaistale pinnalle laskeutunutta maalisumua, jota pinnassa ei tietenkään saisi olla. Siispä. Uudestaan!

Maaliruisku
Ruiskusta puuttuu oleellinen tiiviste, jonka vuoksi maali tihkuu liipasinta pitkin käsille.
Valuvaa maalia
Liian paljon liian paksua maalia.

Toinen kammiopäivä oli sikäli helpompi, että tiesin mitä oli tulossa ja osasin ottaa tarvittavat välineet kerralla mukaan. Prosessi oli jo jotenkuten hallussa. Maalasin kannen uudelleen. Ja sitten jostain tuli se yksi roska. Roskan mukana kuoriutui maali. Korjausyrityksen seurauksena maali kuoriutui vähän laajemmaltakin alueelta. Sitten kävi ilmi, että maali on liian paksua, pitäisi ohentaa enemmän. Vielä yksi reipas kerros maalia. Kosteus lähti imeytymään pöydän pintaan ja jokin maalin alla olevista kerroksista lähti elelemään aiheuttaen krakeloituneen läntin maalipintaan. Päätin jättää pöydän kuivumaan toivoen, että maali ja krakeloitumiset tasoittuvat kuivuttuaan, ja jatkaa touhua seuraavana päivänä.

Kuoriutuneen maalin kohdalle jäi melko näkyvä jälki.
Maalin kosteus imeytyi alla oleviin kerroksiin ja jokin niistä lähti halkeilemaan.

Vuotava maaliruisku alkoi ottaa pahasti päähän. Maalista litiseviä paperitolloja oli kourallinen ja ruisku oli sotkeentunut valkoiseen maaliin, joten pesuoperaatioon tuhriutui taas hetki jos toinenkin. Maalia valui myös merkittävät määrät hukkaan. Ruiskuun saa toki uudet tiivisteet, jos jaksaa odotella viikon toimitusajan. Ja se maksaa muutamia kymppejä. Päädyin vastapäisen automaalaustarvikekauppiaan juttusille ja ostamaan oman ruiskun. Sen saisi noutaa seuravana aamuna. Kauppias vaikutti tyytyväiseltä. Ilmeisesti maaliruiskuja ostavia naisia ei ilmaannu hänen kauppaansa ihan joka päivä.

Kolmas kammiopäivä. Tein kevyen välihionnan kansilevyyn ja kittasin kuoriutuneen maalikerroksen aiheuttamaa kuoppaa. Yritin hioa kitattua kohtaa. Valkoista kittiä ja valkoista hiontapölyä valkoisella maalipinnalla, pihalla valkean lumen ympäröimänä tasavalkean pilvisellä kelillä. Ensimmäisen maalikerroksen jälkeen totesin, että eihän se kitattu kohta ihan sileä olekaan… Toinen kerros onneksi tasoitti pintaa ja kolmannen kerroksen jälkeen olin jo melkein valmis. Enää se yksi viimeistelevä kerros. Seitsemän senttiä ennen pöytälevyn takareunaa ruiskusta loppui maali. Pöydän takareunaa peitti tasainen sumukerros. Siispä. Uudestaan!

Projekti jatkuu ensi viikolla…


Työssä käytetyt materiaalit ja tarvikkeet:

  • RK Maalinpoistaja
  • Silora puukitti ja kumilasta
  • Mirka hiomapaperit ja abranet-hiomaverkot
  • Maalarinteippi
  • Bosch PFS 3000-2 maaliruiskujärjestelmä
  • Tikkurila Helmi puolihimmeä kalustemaali
  • Cello hybrid pure white spraymaali
  • Airgunza AZ3 HTE2 maaliruisku
  • DeVillbiss FLG 5 maaliruisku

Kaikki tarvikkeet ja materiaalit on hankittu itse.

Kirjoita kommentti